4. Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq
Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq tassaavoq råolianik, naturgassinik, atajuartussanik nukissiuutinik aamma arrortinneqarsinnaanngitsunik eqqakkanik piiaaneq. Maanna Kalaallit Nunaanni taamaallaat atajuartussanik nukissiuutinik pingaarnernik, imeq atorlugu nukissiuutinit, seqernup qinngornerinit aamma eqqakkanik annermik arrotinneqarsinnaanngitsunit ikuallanneranniit kissamik tunisassiortarpoq.
1989-imi Nuummi eqqakkat ikuallanneqartalerput eqqakkat ikuallanneraniit kissaq atorneqartalernissaa siunertarineqarluni. Maanna kissaq eqqakkanit ikuallaavinneersoq Qaqortumi, Nuummi, Maniitsumi, Sisimiuni aamma Ilulissami atorneqartalernikuuvoq. Eqqakkat ikuallanneranniit kissaq Nukissiorfinnit pisiarineqartarpoq, ungasianiillu kissaq kissap aqqutaa atorlugu siaruarterneqartarluni.
Seqernup qinngorneri nukissiuutitut inuit namminneq atortarpaat. Taakkunanit innaallagiaq sinneqartoorut Nukissiorfinnit pisiarineqartarpoq, pilersuinikkut aqqut atorlugu. 2022-mi seqernup qinngorneri nukissiuutit nukissiuutini 0,1 pct.-init annikinnerusimavoq, suli nukissiuutinut paasissutissanut taakku ilanngunneqanngillat.
Titartagaq 14. Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq
|
Najoqqutaq: Nukissiorfiit |
2022-mi pingaarnernik nukissiuutinik pilersuineq 1.768 TJ-uvoq, 2021-mi 1.659 TJ-ulluni 6,5 pct.-inik annikinnerusimasoq.
2022-mi pingaarnernik nukissiuutinik pilersuinerup 5 pct.-ii, kisitsisinngorlugit 88 TJ, eqqakkat ikuallanneranit kissamik tunisassiarineqarsimapput. Nukissiuutinik paasissutissani Nukissiorfiit kommunit ikuaallaviini kissap pisarisimasaat ilanngunneqarpoq.
2022-mi nukissiuutinit atajuartussanit imeq atorlugu nukissiuutinit 1.680 TJ pingaarnernik nukissiuutit 95 pct.-iannik tunisassiortoqarsimavoq. Taakkunani Kalaallit Nunaanni imeq atorlugu nukissiuutit annersaannit Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanniit 1.041 TJ tunisassiarineqarsimavoq, Tasiilami 22 TJ, Qorlortorsuarmi 133 TJ, Sisimiuni 202 TJ aamma Ilulissani 283 TJ tunisassiorsimasut.
Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq 1993-imiilli annertusiartorsimavoq, taamani Kalaallit Nunaanni imeq atorlugu nukissiuutit annersaat Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaneersoq atuutsilersinneqarpoq. 2004-mi decembarimi Tasiilami imeq atorlugu nukissiorfik atulerpoq, Kujataanilu Qorlortorsuarmi nukissiorfik 2007-imi atulerluni. Qorlortorsuarmi imeq atorlugu nukissiorfimmit illoqarfiit Qaqortoq aamma Narsaq pilersorneqarput, taanna siullersaalluni illoqarfik qaninneq kisiat pilersunngilaa. Sisimiuni imeq atorlugu nukissiorfik 2010-mi apriilimi sisamaatut atulerpoq. Imeq atorlugu nukissiorfiit tallimaat Ilulissaniittoq 2012-imi atulerpoq pisortatigoortumillu atoqqaarfissiorneqarluni 2013-imi septembarimi.
Atajuartussamik nukissiuutit allat nukissiuutini atuinermi annikikkaluartut, isorliunerusuniittunut sunniuteqarluarput. Taakku tassaapput anorisaateeqqaat, imeq atorlugu nukissiorfeeqqat, seqernup qinngorneranik nukissiorfiit aamma aalisakkat orsuinik nukissiorfiit. Taakku suli nukissiuutinut paasissutissanut ilanngunneqanngillat.
Nukissiuutit pingaarnernit tunisassiarineqarnerisa annertusiartornera malillugu namminut pilersorneq annertusiartorpoq, taamaasillunilu Kalaallit Nunaanni oliamik pisariaqartitsineq annikilliartorluni.
4.1 Imminut pilersorneq
Imminut pilersornerup annertussusaa tassaapput nukissiuutit pingaarnerit nukissiuutinit atukkanut tamarmiusunut sanilliunneri.
1996-mi imminut pilersorneq 7,7 pct.-iusimavoq. Titartakkami ataaniittumi takuneqarsinnaavoq 2009-mi imminut pilersorneq annertusingaatsiarsimasoq, 2008-mi Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiuut annertusineqarpoq, tamannalu takuneqarsinnaavoq 2009-mi tunisassiornerup annertusisimaneratigut. 2009-mi nammineq pilersorneq 11 pct.-imut qaffappoq.
2022-p tungaanut imminut pilersorneq 16,5 pct.-ip aamma 17,7 pct.-ip akornanni nikerarsimavoq. 2022-mi imminut pilersorneq 17,3 pct.-iuvoq
Titartagaq 15. Imminut pilersornerup annertussusaa
|
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN6KEY |